tiistai 24. joulukuuta 2013

 
Kämmekkäät
Novita 7 veljestä,  
turkoosi 13g, petrooli 16g ja harmaa 90g (yhteensä 119g)
Puikot 3.5mm

Joulun ainoa itsetekemäni joululahja oli kuvassa näkyvät kämmekkäät veljelleni. Olen muutamia vuosia sitten tehnyt hänelle kämmekkäät, joita hän joskus kovasti kehui hyviksi esimerkiksi autoa ajaessa ja ajattelin että haluaisin hänelle pitkästä aikaa nyt tehdä jotain, joten nämäpä olivat helppo valinta kun kerran tällaisista on tykännyt ja varmaan 4-6 vuodessa ne vanhatkin on jo kuluneet!

Kommenttia en ole vielä kuullut mutta ovat kuitenkin menneet perille (kummasti veljeä muistuttaneen joulupukin välityksellä...) joten uskalsin blogata.


Kun en millään kerennyt neuloa jouluksi enempää, mutta myös toista veljeä ja puolisoaan olisin halunnut jollain neulomuksella muistaa, niin laitoinpa heille sitten menemään lahjakortit, joilla lupaan neuloa heille ensi vuoden aikana toivomuksen mukaisen asusteen. Ehkä tämä ei ole aivan liikoja luvattu edes mun tahdilla, heh heh. Saapa nähdä millaisia toivomuksia sieltä tulee.


Sitten vielä hyvät joulunajan jatkot kaikille tämän jouluisan kuvan myötä. Siinä E-poika tyytyväisenä kasvattaa omaa lahjapinoaan! Ensimmäinen joulu kun oma lapsi todella ymmärtää jotain koko asiasta, joten ihan kotosalla omalla porukalla ollaan haluttu olla. Ja vaikka itse olen jälleen kerran flunssassa (muutaman päivän edellisen jälkeen ehdinkin olla terveenä) ja olo on aika ärsyttävä, niin kyllä mukavasti jouluolo on tullut lapsen iloa katsellessa. Kummasti 2-vuotiaskin näköjään osaa innostua yhdessä touhuilusta ja tietysti niistä lahjoista myös. Meillä kun menee usein viikkojakin että ehditään kunnolla viettää aikaa koko perheellä kun miehen vuorotyön vuoksi meidän aikuisten vapaapäivät menee välillä täysinkin ristiin, niin onhan se ihanaa kun nyt on sattunut niin että isilläkin on monta vapaata meidän kanssa! Poika sai lahjaksi muun muassa 2-vuotiaille sopivan sammakkopelin jota ollaan kolmestaan pelattukin tosi monta kertaa ja voi että on ollut mukavaa!

tiistai 17. joulukuuta 2013


Louhittaren Luolan Väinämöinen
turkoosi 38g
Puikot ohjeen mukaiset, 
muutenkin noudatettu ohjetta kutakuinkin täysin
Tehty ajalla 3.11.(?)-11.12.13

Tein ystävälle kämmekkäät 30-vuotislahjaksi. Hän asuu rapakon toisella puolen, ja ajattelin että siellä ehkä tällaisille voi olla vuodessa enemmänkin käyttöpäiviä kuin täällä meidän suunnalla. Ei sillä etteikö itsellekin käyttöä tällaisille löytyisi, mutta noin niinkuin pohjustuksena miksi juuri kämmekkäisiin päädyin.


Tämä malli viehätti tuolla kiinnitysyksityiskohdallaan ja sen ansiosta nämä myös tuntuivat muihin ehdolla olleisiin malleihin nähden mielenkiinnostavimmilta - saahan näihin hieman vaihtelua käytössä kiinnittämällä renksut nappeihin tai jättämällä kiinnittämättä. Napit näyttävät ihan kivalta yksityiskohdalta ihan noin vain ollessaankin.

Väinämöistä en ollut ennen neulonutkaan, vaikka mulla sitä kyllä toisissa väreissä pari vyyhtiä löytyi ennestäänkin. Tämän turkoosin kuitenkin ostin Käsityökauppa Ilosta ihan tarkoituksella näitä kämmekkäitä varten, ystävä kun on sinisen ystävä, ja nätti väri kyllä on. Lanka oli myös varsin mukava neuloa ja sitähän jäikin niin paljon että saanen lopusta vielä jotain vaikka itsellenikin. Napitkin sopivat aika kivasti langan väritykseen ja muutenkin malliin. Mukavasti napeissa on jotain katselemista muttei kuitenkaan liikaa. Napit löysin kuten yleensäkin Nappi-Kikan valikoimista.


Kuvissa kämmekkäät ovat omissa käsissäni, ystävän kädet ovat hieman omiani pienemmät mutta hyvin kämmekkäät näyttivät hänellekin sopivan. Ovat siis luovutettu saajalleen ja vaikutti aivan tykkäävän.


En malta olla lopuksi vielä vilauttamatta tällaista aivan mahtavaa käsityötä, joka ei kylläkään ole oma tekemäni. Pojan kummitäti ompeli nimittäin pojalle päiväpeiton yhdessä valitsemistamme kankaista, ja onhan se aivan upea. Lisää tästä voitte varmaan lähitulevaisuudessa lukea kummitädin blogista! Me ollaan kyllä supertyytyväisiä ja pojan huonekin näyttää heti siistimmältä kun sänky on välillä pedattukin!

Olen ennenkin saanut hyviä neuvoja kasvien suhteen blogin kautta, joten kysynpä josko joku osaisi kertoa orkidean hoidosta. Ja lisään tähän myös, että neuleasiaakin pitäisi tulla blogiin aivan tuota pikaa, joten sallinnette tämän pääaiheesta poikkeamisen!


Mulla on ollut tämä orkidea 1,5-2 vuotta. Se on tehnyt tänä aikana kaksi uutta kukkavartta, useamman uuden lehden ja kukkinutkin moneen otteeseen. Nyt siinä on tuo ihastuttavan runsas kukinta uusimmassa kukkavarressa. 

Harmikseni ostin pari viikkoa sitten hyasintin, jonka sijoitin tuohon orkidean vierelle pöydälle, ja se taisi koitua tässä turmioksi (vai olisiko voinut olla muka vain sattumaa), sillä juuri nyt tuo yksi (kuvassa näkyvä) kukkavarsi alkoi kellastua, tähän saakka varret ovat pysyneet kukinnan jälkeenkin vihreinä mikä on mun orkideahistorian aikana aivan uutta. Aina ennen varret ovat kuihtuneet heti kukinnan loputtua ja sitä myötä koko kasvi on sitten kuollut.

Harmittaa todella paljon jos tämä nyt tietää lopun alkua orkidealleni, joten olisi mukava nyt tietää, että pitäisikö tuo kellastunut osa varresta leikata, tai kenties koko kyseinen varsi, tai antaa vain olla noin, vai jotain aivan muuta?