torstai 17. lokakuuta 2013

No niin, ei niissä lapsen sukissa niin kamalan kauaa mennyt, vaikkakin tämän asian nyt voi aina ottaa miten päin vain.  Pari viikkoa 2-vuotiaan sukkiin lienee jonkun mielestä melkosta hidasteluhommaa mutta oon aivan tyytyväinen tähän. Paitsi että aika käy kyllä vähiin tällä tahdilla ehtiä näitä niin sanottuja syksyn pakollisia neuleita tehdä tai edes aloittaa. Noh, teen mitä ehdin ja hyvä niin.
 

Lapsen sukat, 2-vuotiaalle joka käyttää koon 26 talvikenkiä
Sandnesin Sisua ja Lanettia noin 50g
Puikot 2.5mm
Tehty noin ajalla 4.-17.10.13

Värit tuossa ekassa sukkakuvassa on ihan liian haaleat, oikeasti tuo vessamme kauniissa ympäristössä otettu kuva on lähempänä totuutta vaikkei ihan oikeassa sekään. Mielellään olisin kuvannut sukat pojan jalassakin, mutta ei kiinnostanut just silloin niitä pukea ja toisaalta kuinka paljon lisäarvoa näin perusjuttujen esittelyyn sellainen kuva olisi tuonut. Pääsinpähän bloggaamaan aiemmin kuin jos olisin jäänyt odottamaan toiseen päivään.


Toisen sukan loppupuoliskolla alkuperäiset värit loppuivat, joten siinä jalkaosassa on sitten käytetty erilaista vihreää ja sinistä. Ei haittaa yhtään.

Loin sukkiin muistaakseni 60s, mikä on naurettavan paljon 2-vuotiaan sukkiin koska nehän tietysti venyy paljon, mutta eipähän ainakaan kiristä vaikka varren alla olis sisähousun ja villahaalarin lahjetta paksusti.

perjantai 4. lokakuuta 2013





Lapsen villatakki
Aloitin ehkä joskus elokuun alussa, valmistui 4.10.2013
Sekalainen erä muista projekteista jääneitä lankoja, 
ainakin Novita Nallea, 7 veljestä ja Isoveljeä, 
SandnesGarnin Lanettia, Sisua ja Alpakkaa, 
Dropsin Karismaa ja Araucanian Rancoa
Puikot 3.5mm
Kulutus 231g

Sain siis E:n raitapaidan valmiiksi, kuten kuvista näkyy!! Ollaan opeteltu E:n kanssa tuulettamaan, joten tähän kohtaan kädet ilmaan kuten pojallakin toisessa kuvassa ja iso "jeeee"! Ilmeisesti tämä oli ihan kivan tuntoinen päälläkin, kun poika niin innostui hyppimään ja olemaan kuvattavana, sen sijaan että olisi vaatinut neuleen riisumista h-e-t-i. Se on nimittäin ollut aiemman, nyt juuri ja juuri päälle mahtuvan neuletakin kanssa ongelma kun kuulemma "nipistää" eli olisko liian tiukan tuntoinen ja/tai kutittaisi. Tässä on kivasti väljyyttä nyt vielä ja langatkin aika pehmoisia valtaosa joten jospa tämän pukeminen ois ihan siedettävää, jollei jopa kivaa, jatkossakin.


Neuloin siis tämän neuleen ylösalaisin, silmukkamäärät arvioin sillä ajatuksella että tulis vähän isompi kuin se nyt käytössä ollut neule on, ja kasvunvaraakin jäisi. Vähän säätöähän tuo on kun ei lapselle jaksa aina sovitellakaan että tuleeko nyt varmasti sopiva, mutta ei se nyt niin vaikeaakaan ole se arviointi kun on muita vaatteita joihin verrata kokoa. Aika hyvinhän tuo koko osui kun tosiaan kasvunvaraa jäi, kuten ehkä noista sovituskuvistakin näkee vaikka epäselviä ovatkin, mutta silti neule on aivan käyttökelpoinen jo nyt.


Väriä tästä neuleesta ei ainakaan puutu eikä luulis esimerkiksi tarhassakaan olevan vaaraa että sekottuisi jonkun muun vaatteisiin. Toki laitoin myös tuon "Paulan neuloma" lappusen kiinni takkiin, niin tarhantätitkin näkee että sitä on itse neulottu. No joo, oikeasti noi on tosi käteviä siihen tarkoitukseen, että ensinnäkin saa neuleeseen ripustuslenksun joita joskus saattaa kaivata, ja toisekseen tuohon saa nimitarran hoitopaikkaa ajatellen nätisti kiinni.


Että kyllä tuli hauska takki ja tykkään ja näyttäs poitsukin tykkäävään ja ennen kaikkea - sain jonkun neuleen valmiiksi! Seuraavaksi on puikoilla pojalle sukat, joten ehkäpä saan esitellä seuraavan valmistuneen jopa pian, koska tuskin nyt 2-vuotiaan kokoisiin sukkiin ihan ikuisuutta menee...?!

Tän verran oli langanpäitä pääteltävänä viimeistelyvaiheessa. Muutama.