Kuten blogia lukevat ovat huomanneet, on päivitystahtini ollut melkoisen hiljaista viime aikoina, jopa viime vuosina. Taitaa olla suurin osa lukijoistakin kadonnut, ainakin mitä voi kommenttien määrästä päätellä. Niinpä olikin tosi mukava yllätys, kun myös mut kutsuttiin mukaan oululaisten käsitybloggaajien tapahtumaan Lankamaailmaan!

Nykyään tulee tosi harvoin käytyä lankaostoksilla, ja oli mukava kierrellä hipelöimässä lankoja, ihania värejä hyllyt täynnä. Nuo vaunupeittoonkin käytetyt Merino Extrafine -kerät houkutti kovasti E:n villapaitaa ajatellen mutta en nyt raaskinut kummiskaan ostaa niitä, täytyy vähän enemmän suunnitella vielä. Aivan ihania värejä kuitenkin näissäkin.

 

Odotin tätä tapahtumaa tietty mielenkiinnolla, kun monesti on eri blogeista vastaavista lukenut, ja oli kyllä tosi mukavaa päästä osaksi. Tarjoilutkin oli aivan ihania, Kahvila Kreema oli leiponut herkkuja ja Choco Somniasta oli suussa sulavan ihanat konvehtimaistiaiset. Kofeiinikompanian teet myös maistui varsin hyvälle, täytyy varmasti poiketa hakemassa kotiinkin jotain laatua tässä kun joku päivä tehdään retkeä kaupungille.

 

Paitsi oman blogin päivitys, on myös muiden blogien lukeminen jäänyt kyllä viime aikoina tosi heikolle, ei vaan meinaa ehtiä seuraamaan mitään blogeja ja tulee vaan klikkailtua läpi. Mutta oli hauska nyt nähdä ihmisiä blogien takana ja monta uutta blogia onkin lisätty sinne Bloglovinin listalle jos vaikka ehtis seurailemaan välillä edes, ja Instagramiin on tullut monta uutta seurattavaa tämän illan aikana! (mut löytää sieltä paularox-nimellä)

Tapahtumassa olivat mukana nämä muut bloggaajat:

Neulova Narttu neulovanarttu.blogspot.fi
Lämmin ilo lamminilo.blogspot.fi
Button & Stripe buttonandstripe.blogspot.fi
Puikoilta pujonnu puikoiltapujonnu.blogspot.fi
Vasenkätisen väkerryksiä sannan-myblog.blogspot.fi
Meidän pieni ryyni meidnpieniryyni.blogspot.fi
Paula puuhastaa paulapuuhastaa.blogspot.fi
Pehemiä paketti pehemiapaketti.blogspot.fi
Sufferiinan salonki sufferiina.blogspot.fi
Villasukkatehdas villasukkatehdas.wordpress.com
Let's make this a good day lets-make-this-a-good-day.blogspot.fi
Lumioosi lumioosi.blogspot.fi
Pieniä hetkiä pieniahetkia.blogspot.fi

Lankamaailman henkilökunta piti pientä esittelyä valikoimastaan ja musta oli erityisen kiva nähdä kuinka intohimoisesti he itsekin suhtautuvat neulomiseen (ja käsitöihin yleensäkin), tuli ihan mieleen ne ajat kun itsekin ehti kokonaisia aikuisten villapaitoja neulomaan. Ehkä vielä joskus!

Ja olihan sieltä tietenkin pakko jotain ostaa vaikken muka mitään aikonutkaan hommata. Viime talven aikana useampi oma villasukkani kului puhki (ihmekö tuo kun ovat jo vuosia vanhoja), joten omia sukkia ajatellen ostin tuota tosi nätin väristä Arwettan merinovillasukkalankaa, ja suklaata piti kotiinkin ostaa herkuteltavaksi miesväen kanssa.

Illan jännittävin osuus oli sitten kotona avata nämä lahjat, lahjomukset, miten nyt haluaakaan sanoa. Aikamoiset paketit minusta!

Lankamaailma oli muistanut meitä aikamoisella määrällä lankoja ja hienot puikot ja virkkuukoukkukin pussista löytyi, ja Ruohonjuurikin oli melko mahtavan lahjan lahjoittanut. Kyllä tänään tunsi itsensä oikeinkin bloggaajaksi isolla B:llä! Kiitos kovasti Lankamaailma ja yhteistyökumppanit ja muut bloggarit!

Hyvää alkanutta vuotta lukijoilleni! 

Näin vuoden alussahan blogeissa on ollut tapana muistella menneitä. Omalta osaltani menneenä vuotena valmistuneiden neuleiden määriä ihmetellen. Vanhan blogini olen nyttemmin poistanut netin syövereistä, mutta viime vuoden vaihteen muisteluja lukiessani huomaan ettei vuosi 2012 ollut suinkaan huonoin langankulutusvuosi, joten veikkaan vuoden 2011 olleen siihen asti huonoin vuosi valmistuneiden neuleiden määrässä ja kulutetun langan painossa mitaten (lankaällötys raskauden aikana ja ajan puute raskauden jälkeen...). Veikkaanpa että vuosi 2013 jää neulehistoriaani toisena surkeana vuotena. Yhteensä 11 valmista neulomusta ei anna keskiarvoksi edes yhtä valmistunutta kuukautta kohden, miten surkeaa! Grammojen määrä voinee tuon ystäville häälahjaksi menneen peiton myötä olla ihan kohtuullinen (tietysti riippuu mihin verrataan) mutta turhapa niitä on laskea. Peittoon varattuja lankojakin jäi niin paljon, että en edes vannoisi lankavaraston yhteispainon vähentyneen kovinkaan paljoa. Auts.

Nuo kaikki tekemäni neuleet ovat kuitenkin päätyneet ihan kunnon käyttöön - tai siis ainakin omaan kotiin jääneet. Oma pipo, kauluri ja lapaset ovat säännöllisesti käytössä, samoin sukat, joista nuo vihreämmät ovat unisukiksi ajautuneet ja ovat aivan kummallisen mukavat jalassa, lanka ja malli kyllä passasivat täten todella hyvin yhteen! Lapsen sukat ja neuletakki ovat myös päivittäin käytössä (nyt kun talvihaalarin alle riittää villatakki, -haalaria ei juurikaan ole vielä tarvittu). Kettuhuivi oli viime talven kovassa käytössä, nyttemmin ei niin usein koska "kutittaa", eikä se mielestäni enää niin käytännöllinen ole vaan kauluri on näppärämpi. Varmaan kovemmilla pakkasilla (jos niitä joskus tulee) pääsee sitten lisäsuojaksi taas. Tiedän myös että veljeni ainakin otti nuo kämmekkäät heti käyttöön ja sopivatkin olivat.

Jos tätä valmiiden neuleiden vähyyttä jotenkin selittelisi, niin kyllähän ne opiskelutkin verottivat oman osansa käytettävissä olevasta ajasta ja sitten ihan vaan lapsellinen arki - kun on yleensä ollut koulussa tai nyttemmin töissä aamusta sinne neljän paikkeille ja sitten keskimäärin on lapsen kanssa kahdestaan kotona kuuteen-seitsemään, jonka jälkeen toinen aikuinen kyllä on myös paikalla mutta on kaikenlaista iltapuuhastelua vielä lapsen kanssa tai erinäisiä kodinhoidollisia asioita tehtävänä, jää sinne illalle vaihtelevasti kahdesta tunnista nollaan minuuttiin aikaa tehdä jotain omia juttuja kuten neulomista, niin eihän siinä vaan kamalasti ehdi. Ja joskus ne omat jutut on jotain muutakin kuin neulomista, ei ihan jokaista liikenevää "vapaa-ajan" hetkeä halutakaan enää käyttää neulomiseen, kuten ehkä joskus aiemmin. Vapaapäivinä taasen vaikkapa koko perheellä puuhastelu tai vaikka omatkin päikkärit lapsen vastaavien aikaan voittaa joskus neulomishetken. Elämä vaan nyt on tällaista ja tehdään mitä ehditään, ja ehtiihän sitä sitten neuloa kun lapsi kasvaa ja ei enää haluakaan äitiä ja isiä aina kaveriksi touhuihinsa. 

Mutta tämä kaikki ei suinkaan tarkoita että neulominen ei kiinnostaisi yhtään, koska kyllähän se kiinnostaa paljonkin! Pääasia lienee nyt tehdä oikeasti juuri niitä juttuja mitkä huvittaa, käyttää se vähäkin aika mielekkäisiin neulomuksiin. Kuten nyt puikoilla oleviin sukkiin itselle sekä pöllölapasiin lapselle. Seuraavaksi olen ajatellut sen ystävän Sylvin aloittamisen. Keskeneräinen paita itselle odottaa edelleen pussukassaan (Olen aika varma ettei se edes mahdu mulle enää jos joskus valmistuukin, joten syö vähän intoa. En tiedä purkaisinko vai mitä oikein tekisin sen kanssa.), ja ainakin yksi pitsihuivi myös mutta sen osalta voi olla että valmista päivää ei tulla näkemäänkään. Lapselle aikanaan aloitettu virkattu peitto myös muhii laatikossaan, muutaman silmukan se on edistynyt jossain vaiheessa syksyä mutta se virkkaus vaan on sellaista että en jaksa sitä kauaa tehdä.

Todo-lista jonka tein syksyllä menneen loppuvuoden kannustukseksi on loppujen lopuksi toteutunut ihan ok. Itselle on valmistunut kivat lapaset, pojalle sukat ja nuo tekeillä olevat lapaset korvaavat ne listalla olleet pupulapaset. Sylvi on siis kuten yllä mainitsin yhä talven tavoitteissa (siis aloitus ainakin, josko ainakin alkaneen vuoden aikana valmistuisikin!), samoin joku kiva uusi huivi itselle. Samoin enemmänkin kirjoneulelapasia haluaisin tehdä. Ja pitkän mallisia sukkia, joita olisi kiva käyttää hameiden kanssa. (Olen nyt lomalla käyttänyt jatkuvasti hametta ja haluaisin löytää jostain kivoja arkikäyttöön sopivia hameita tai mekkoja! Niin paljon rennompaa kuin ainaiset farkut, mutta mistä niitä löytää?!) Yleensäkin sukkia tarvitsisin uusia, koska useampi pari vanhoja on nyt reikiintynyt lyhyen ajan sisällä. Ehkä ne on joutuneet kovalle käytölle kun töissä pidän villasukkia jatkuvasti sandaalien kanssa... tai sitten vuosia on vaan sukilla jo liikaa. Ehkä joku takkikin itselle, mutta enempää en niiden osalta oikein tiedä. Pitäisi olla kovin houkutteleva malli, ja varastolangoista ehdottomasti. 

En tiedä johtuuko se tästä vuoden vaihteen yleisestä olotilasta, mutta into neulomiseen tuntuu olevan jopa ihan kasvussa joten kyllä täällä varmasti valmista edelleen tullaan näkemään, saapa vain nähdä millä tahdilla. Kirjoneuletta olen alkanut opetella (kahdella langalla, ei sentään tavoitella kuuta taivaalta) ja alun lankasotkun jälkeen löysin äkkiä Raikun huiput ohjeet lankojen pitelyyn jonka jälkeen pöllölapasten langat eivät enää ole mutkalla. Jälki nyt ei vielä tasaista ole, mutta harjoitellaan, harjoitellaan....  Ehkä tämäkin on osasyy neuleinnon pieneen kasvuunkin - olen törmännyt niin moniin ihaniin kirjoneulelapasiin että pakkohan sellaiset on itsellekin tehdä, mieluummin useammatkin!

Yritin kovasti keksiä tähän jotain sanomista ns. muun elämän osalta menneestä ja tulevasta. En oikein keksi mitään. Viime vuoteen sisältyi isojakin juttuja kuten valmistuminen ja arjen muuttuminen jälleen kerran kun koulussakäynti vaihtui työssäkäyntiin. Tulevalle vuodelle ainakaan vielä ei ole tiedossa muutoksia tai isoja merkkipäiviä. Arkea, kaikessa hyvässä ja pahassa. Lupauksia en ole tavannut vuoden vaihtuessa tehdä, mutta ainakin voisi muutenkin kuin neulomisen saralla yrittää aina vähentää kaikenlaista stressaamista ja hermoilua, kiireisenkin arjen keskellä muistaa nauttia siitä arjesta joka kuitenkin sekin jatkuvasti muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa ja muistaa välillä jotain vaihteluakin tuoda arkeen. Nähdä ystäviä useammin, vaikka kiireitä aina (muka) onkin kaikilla, järjestelykysymyksiä varmasti usein. Koittaa muistaa niin itsensä kuin muutkin sen arjen keskellä, siinäpä sitä tavoitetta.

Jotta ei jäis ihan tylsä tekstinmaku suuhun (lukiko joku ees tänne asti?), niin laitetaan vielä aivan asiaanliittymätön kuva tähän. Oltiin pojan kanssa mummilassa vuodenvaihtumisen aikaan ja tietysti vanhaherra-Igor-vauvakin ulkoili meidän kanssa. Ikää kolmen kuukauden kuluttua jo kuusitoista vuotta.

Tässä on useassa blogissa viime päivinä pähkäilty miten seuraisi blogeja jatkossa, kun Google Reader ajetaan alas. Itsekin olen käyttänyt Readeria blogien lukemiseen ja hetken panikoin että mitä mä nyt oikein teen, mutta nopeasti päädyin kuitenkin sitten Bloglovinin käyttäjäksi ja nyt siivoan koko lukulistani Readerista ja Bloggerista koska ärsyttää kun päivityksiä näkyy siellä täällä. Bloglovinia pystyn käyttämään aika näppärästi sekä tietokoneella että kännykällä, joten oikeastaan ihan yhtä hyvä systeemi kuin Readerkin, ja siinä mielessä myös parempi, että Bloglovinista blogimerkintä aukeaa aika näppärästi sellaisenaan kännykänkin ruudulle jolloin kenties myös puhelimella jaksaa edes joskus näpytellä kommenttia kun ei tarvitse klikkailla edes takaisin aivan niin monta kertaa päästääkseen kommenttilomakkeelle asti.

Eli tämmöinen pieni vinkki asiaa miettiville, ja toisaalta myös halusin sanoa, että älkää suuttuko jos katoan bloginne ns. lukijaraadista, siivoilen vaan turhia seurantalistoja ja seuraan sitten juttujanne Bloglovinin kautta. Myös minun blogi löytyy sieltä.

Ei varsinaisesti neuleasiaa mutta onhan tuossa kettu kaulassa, ja mukava kettu onkin pojan mielestä ollut. Asia oli kuitenkin se, että jopas on mäenlasku kivaa!

Ja puhelimella bloggausta piti testata näin.

(Kuva myös Instagramissa, nimim. paularox.)

 

 

Päätin aloittaa uuden blogin. Vanhassani ehdin kirjoittaa tekemistäni neuleista noin seitsemän vuoden ajan ja se oli itselleni kovinkin tärkeä paikka, mukava jälkeenpäin katsella mitä olen kulloinkin vaikkapa vuosi sitten tehnyt ja kirjoittanut, tai kaksi vuotta sitten, tai viisi vuotta sitten. Edelleenkin tykkään lueskella vanhoja, mutta monestakin syystä tuntui että olisi aika jonkinlaiselle muutokselle. Otan vanhat kirjoitukset itselle talteen kommentteineen päivineen ja lueskelen niitä sitten joskus omaksi ilokseni! Toivon että vanhatkin lukijat löytävät tänne ja uudet ovat tietysti yhtälailla tervetulleita! Kiitän kuitenkin kaikkia vanhoja lukijoita kuluneista vuosista ja ihanista kommenteista mitä olen saanut esimerkiksi pojan syntymään liittyen, häihin liittyen, Roxette-juttuihin. Kiitos paljon!

Olkoot tämä uusi alku blogitaipaleelleni, jospa bloggausintokin tästä taas kasvaisi ja mukavalle harrastukselle saisi sieltä täältä otettua aikaa. Neuleasiaa tulee blogissa edelleen pääosin olemaan, sopivasti sivuten muuta elämää. Vertauskuvallisesti kuvissa esiintyy huonekasvejamme, jotka kasvattavat uutta elämää. Orkideakin on jopa yhden uuden kukan tehnyt ostohetkellä olleiden kukkien kuihduttua ja onpa siihen myös tullut kaksi tai kolme uutta lehteä, olen ylpeä tästä saavutuksesta! Ja rahapuutakin pitkästä aikaa katsoin oikein sillä silmällä, kylläpä se onkin kasvanut, pari vuotta sitten se oli aivan pieni alku ja kertaalleen se pudotti kaikki lehtensäkin ja oli jo tuhoon tuomitun oloinen, mutta jossain vaiheessa vaihdoin siihen kaktusmullan ja hieman isomman ruukun ja siitäpä se tykkäsikin.