Alkuvuodesta kirjoitin vanhoista neuleista, miettien muun muassa mitä niille neuleille tekisi, jotka ovat itselle kovin rakkaita mutta jotka eivät nykyään enää sovi tai esimerkiksi malliltaan tai väreiltään enää tunnukaan omilta. Ei raaskisi heittää poiskaan eikä ihan kelle vaan antaakaan.
Noh, nyt keksin! 12-vuotias veljentyttö kävi kylässä ja hänpä onkin jo venynyt mittaisekseni (kovasti verrattiin selkä selkää vasten että on se kyllä ainakin sentin lyhyempi mua vaikka kuulemma koulun viime mittauksessa mittanauha väitti 2-3 senttiä pidemmäksi kuin täti!) ja vaikka kovin hoikkaa mallia onkin niin keräsin silti valmiiksi läjän neuleita joita voisin hänelle tarjota. Ihan kaikkia vähän itselleni pienehköjä en raaskinut tarjota, mutta aika monta kuitenkin, myös sellaisia joista itse tykkään tosi paljon mutta joita en vaan ikinä pidä. Näin läheiselle ja ihanalle tytölle niitäkin saatoin hyvillä mielin tarjota. Nämä kaikki tyttö huoli ja ihan hyvin hänelle sopivatkin!
Nämä lyhythihaiset olivat kuin tehdyt 12-vuotiaalle, en ymmärrä miten nämä on voinut mahtua minulle vielä joskus ehkä 6-7 vuotta sitten?! Varsinkin kaksi ekaa ovat aivan ihania mutta kun ei kaikkea voi vaan säilöäkään ja miksi pitäisi kun näin hyvä käyttäjä löytyi. Ja onhan hänellä pikkusiskokin jolle voi joskus mennä taas eteenpäin.
Ponchokin kelpasi kun myin sen sellaisena kotilämmittelyvaatteena vaikkei ehkä tuon ikäisten muotia olisikaan. Tämäkään ei mennyt mulle oikein päälle, olenko levinnyt hartioistakin vai mitä ihmettä!
Nämä puuvillaiset myös tyttö otti hyvillä mielin vastaan. Varsinkin tuo viimeinen oli joskus aika lemppareita mutta ei nyt enää oikein tunnu väriltään omalta (luonnossa lähes neonpunainen...) ja enpä kyllä tuonne sisään olisi mahtunutkaan enää...
Ja lämpöisiä villatakkejakin, varsinkin vihreäraitaiseen ja tähän viimeiseen palmikkotakkiin tyttö kovasti ihastui. Ovathan ne olleet tädillekin tykättyjä mutta jääneet tosi vähälle käytölle joten hyvä näin! Olen kyllä tyytyväinen että sain näitä eteenpäin ja perkatessani neuleita järjestelin jäljelle jääneetkin paremmin kaappiin ja sovittelin niitäkin joita olen vähemmän käyttänyt, toiveissa että niidenkin käyttö lisääntyisi jatkossa. Katsotaan käykö niin vai joko esimerkiksi vuoden kuluttua pistän taas lisää kiertoon... Yksi keskeneräinen neulepuserokin on muuten edennyt tässä parina päivänä sen verran, että kovasti haaveilen että saisin sen puserrettua valmiiksi ennen uuden arjen alkua. Se se vasta olisi jotain!
Hyvä, että ihanat neuleesi pääsivät käyttöön uudelle omistajalle! :) Lapsen saaminen muuttaa kyllä naisen vartaloa niin, että vaatekaapin saa uusia synnytyksen jälkeen. Vaikka raskauskiloja ei jäisikään ylimääräisiä, niin vartalon malli ja mittasuhteet muuttuvat. Itselläni ainakin painoa on vähemmän mitä ennen lasten saantia, mutta silti moni kohta kropassa on leveämpi kuin ennen lapsia. Eli siinäkin varmaan yksi syy, miksi vanhat vaatteet eivät tunnu enää istuvan. Ja kyllähän se ikäkin muuttaa kroppaa. :)
VastaaPoistaNiin se näkyy vartalo muuttuneen yllättävistäkin kohdin, ja tietysti ikäkin tekee osansa. Hassua kuitenkin miten juurikin niin monesta kohdasta sitä on levennyt, olisin kuvitellut että vain mahasta ;) Mulla ei ehkä niinkään kiloja ole jäänyt raskaudesta, mutta mahamöhö on entisestäänkin kaameampi ;)
PoistaKylläpä sai tyttönen kivoja neuloita kaapin täydeltä, ihana että menevät käyttöön. Samaa olin tulossa kirjoittamaan kuin Mari että kummasti se kroppa muuttuu lastenteon jälkeen, mutta siinähän on vain hyvä syy neuloa lisää. ;)
VastaaPoistaKyllä on tosi kiva että neuleet pääsi käyttöön, en ole ehtinyt vielä niitä kaivata ;) Ja tosiaan, onhan noita lankojan niin paljon että äkkiäkös sitä tekee uusia neuleita tilalle ;D
PoistaOho, sinähän laitoit kunnon kasan neuleita kiertoon. Ihana, että niille löytyi sopiva käyttäjä, joka tykkää neuleista.
VastaaPoistaKyllä olen itsekin iloinen asiasta :)
Poista