perjantai 22. helmikuuta 2013



Tutkin neulekaappiani ja totesin että ne on ne samat parit neuleet joka kokoajan on käytössä, mikä ei kyllä sinänsä ollut mikään yllätys. Arvatenkin ne suosituimmat ovat kulahtaneita, jopa niin että joku muu ei ehkä edes kehtaisi enää julkisilla paikoilla pitää päällään. Itse olen aina ollut vähän hällä väliä tällaisten asioiden kanssa, mutta ehkä jossain voisi raja silti mennä minunkin kulahtaneisuudelle (hah). 

Mutta että tässä miettiessäni neuleitani, jäin miettimään, että mitä näille neuleille, jotka on kovin rakkaita mutta aika huonossa kunnossa, kuuluis tehdä, nakata menemään, säilöä kaapissa vuosikymmenet tunnearvon vuoksi, käyttää niin kauan kulahtaneisuudesta huolimatta että kuluvat aivan puhki asti, jolloin ehkä olisi pakkokin laittaa pois? Entäs ne neuleet joita ei vain tule pidettyä vaikka kivoja olisivatkin, eivät oikeastaan sitten kuitenkaan passaakaan itselle tai ovat jotenkin epäkäytännöllisiä tai ihan muuten vaan ei tuu pidettyä? Kaupasta ostetut vaatteet joutaa aika nopeastikin tarpeen vaatiessa vaikka kierrätykseen jos käyttöä ei tule ja joskus myös ihan roskiin jos kovin huonossa kunnossa ovat, mutta omatekemiä ei vaan raaski laittaa pois. Mutta mitä sitten, kun ei kaikkea mahdu säilömäänkään?

Palmikkoneule on ollut todella suuressa kulutuksessa valmistuttuaan vuonna 2009, ja se näkyy. Silti pidän tätä aina vaan, vaikkei ehkä kannattaisi jos ei haluaisi näyttää kovin homssuiselta. Poseerauskuva siis alkuperäinen blogikuva neuleesta.


Pitsineule on myös käytetyimpiä, ja kova kulutus näkyy tässäkin. Roikkuu ja pussittaa ja nyppyäkin löytyy ja nappilista repsottaa jne.  

 

Forestry on ollut myös aika kovalla käytöllä ja selvästi selvinnyt parhaiten runsaasta käytöstä, ei kovin pahan näköinen, menee vielä hitusen siistimmästä neuleesta. Voidaanko tästä päätellä, että Nalle on parempi kuin Wool. Ehkä.

Tässä tietysti vain osa niistä neuleista, joita olen käyttänytkin, mutta nyt äkkiseltään miettien täytyy sanoa, että ei näiden kolmen lisäksi kyllä juuri muut ole selvästi kovaan käyttöön päässeet. Paitsi se yksi valkoinen takki vuodelta 2007(?) jota en nyt hoksannut kuvata. Woolia sekin muuten.

Mutta sitten niitä eipä juuri käytettyjä on sitäkin enemmän. Tässä kolme, joita en ole kyllä käyttänyt kuin 1-2 kertaa. Vähän pieniä, mallit tai värit ei sitten kuitenkaan oikein ominta itseä. Ja kuitenkin tuolla kaapissa tilaa vievät jo useammatta vuotta.
 



Jos nyt tässä joskus vielä ihan tällaisia puseroita tai paitoja ehdin itselleni neuloa, niin voisi muistaa ainakin että pituutta kannattaa tehdä mieluummiin liikaa kuin liian vähän. Väriä saa olla, mutta ei liikennevaloksi asti kuitenkaan. Toisaalta hempeät pastillisävytkään ei nappaa. Liian tiukka malli ei ole kiva, sopivan löysä olematta säkki on jees. Paksu puuvilla ei oikein toimi, eikä toisaalta liian paksu villakaan. Eikä höttöinen villa, kuluu herkästi eikä ole oikein kauhean kiva päälläkään jos vaikka hikoilee. Kannattaisi ehkä katsoa lankavarastoa, josko siellä on juuri ollenkaan parinkymmenen kilon määrästä riippumatta lankaa josta voisi saada suosikiksi asti pääsevän neuleen. Langanvarastointikaan ei siis ole hyvä juttu, mikä yllätys!

8 kommenttia:

  1. Samaa olen miettinyt minäkin että mitä niillä neuleilla tekisi joita ei ole tullut käytettyä. Olen antanut joitakin siskolleni, joitakin olen purkanut takaisin langaksi. Viime kesänä myin kirpparilla useitakin neuleita, vaikka eihän niistä saanut edes lankojen hintaa takaisin. Lähinnä pipoja ja huiveja vein Uffin keräyslaatikkoon. Ja ne lähes loppuun saakka rakastetut neuleet... Pari on edelleen nostalgiasyistä kaapissa, mutta loput olen heittänyt roskiin. Pakkopa se oli, kun tila meinaa loppua kesken.

    VastaaPoista
  2. Samaa asiaa pitää täälläkin miettiä. Olen myynyt kirppiksellä, lahjoittanut mm- äidille ja kälylle ( he asuvat eri puolella Suomea, joten eivät ole nähneet minulla niitä neuleita) ja SPRlle myös lahjoittanut. Työtään ja rahojaan ei kuitenkaan saa koskaan takaisin! Ei kannata tehdä itselleen sitä kiusaa, että pitää etsiä säilytyspaikaaakin ei- kivoille neuleille.

    Koitan hillitä itseäni niin, että neuloisin mieluisia ja pitoon tulevia neuleita. Onneksi voin nykyisessä työssä pistää neuleen joka päivä päälle, se on helppo ratkaisu ja valmiit pääsevät käyttöön. Mutta pitää niistä vikaneuleista ja vanhoista vaan osata luopua, vaikka rankkaa sekin on.

    VastaaPoista
  3. Minulla kausittain puhaltaa "Feng Shui" kaapeista kaikkea vähällä pidolle jäänyttä pois. Ja sitten taas hänen kanssaan vuorotteleva Keräilijä alkaa hetken päästä kaivata juuri sitä monta vuotta pitämättä ollutta neuletta takaisin.

    VastaaPoista
  4. Minulla kausittain puhaltaa "Feng Shui" kaapeista kaikkea vähällä pidolle jäänyttä pois. Ja sitten taas hänen kanssaan vuorotteleva Keräilijä alkaa hetken päästä kaivata juuri sitä monta vuotta pitämättä ollutta neuletta takaisin.

    VastaaPoista
  5. Kauniita neuleita. Minulla myös on kulahtaneetkin neuleet käytössä ja itse niitä pitää vielä melko siisteinä, onhan ne käsin tehty ja luonnonkuitua. Oikeasti ne taitavat olla jo aika muotopuolia. Eniten joudun poistamaan neuleita väärän pesun vuoksi, juuri eilen sovittelimme pojan islantilaistakkia, jonka ilmeisesti vika pesukoneen villaohjelmassa oli vanuttanut aivan kittanaksi. Aiemmin leikkelin paloja peittoa varten näistä vanuneista, mutta olen laittanut palat jo kiertoon, ei sitä peittoa vain koskaan syntynyt.
    Opettelen siis yhä neuleiden arvoista neulehuoltoa, vaikka yleensä laiskuus ja pesukone voittaa. Ja pyrin edelleen pitäytymään laadukkaissa ja kestävissä langoissa, neulonpa mitä vain.

    VastaaPoista
  6. Melko komea värisuora tuossa ekassa kuvassa! Minusta nuo neuleet ei näytä yhtään kulahtaneilta vaan oikein hyviltä! Oi vitsit että onkin kauniita neuleita!

    VastaaPoista
  7. Onhan noilla varmasti tunnearvoa. :)

    Sukkia ja huiveja nakkaan roskiin, jos ne ovat huonossa kunnossa. Mulla tahtoo ne hieman kulahtaneet tms. vaatteet menna ensin mokki-, koti- tai urheilukayttoon (eivat nay paitojen tai takkien alta), jos en viitsi pitaa niita ns. ihmisten ilmoilla, mutta ne toimivat viela ihan hyvin siina tarkoituksessa, ja sitten lopulta heitan niita roskiin. Eipa noilla kaupan vaatteilla ole sellaista tunnearvoa.. (Lahes) kayttamattomille, ei niin mieleisille tai vaaran kokoisille vaatteille yritan loytaa saajan ensin tutuista ja lopulta pistan kirppikselle tai keraykseen, kun sita ylimaaraista tilaa ei kuitenkaan ole niin alyttomasti.. Sen ylaasteeella tehdyn villapaidan purin ja tein niista langoista jotain muuta. Olen todennut, ettei mun kannata edes aloittaa isoja projekteja, kun en kuitenkaan saa niita valmiiksi. Nytkin olen tehnyt varmaan kaksi kuukautta yhta pipoa jamalangoista, jotka saattavat loppua kesken hieman liian aikaisin.

    VastaaPoista
  8. Tämä oli meilenkiintoinen postaus! Kauniita neuleita sulla! Ja tuo eka kuva on tosiaan ihanan värikäs! :D

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!