Spending My Time - Paulan neuleblogi

Huomasin jokin aika sitten Helin blogissa ihanan kettupuuhkan, jollaisen heti tajusin E:n tarvitsevan. Paitsi että huivi on söpö, on se varmaan myös ihan oikeasti hyödyllinen, vähän kovemmilla pakkasilla ulkoillessa saisi pienen leukaakin yrittää vähän suojata kylmältä, kypärämyssy ja karvalakki ja haalarin huppu yhdessäkään kun eivät kuitenkaan niitä kasvoja juuri suojaa. Omaa Moonlight Sonata Shawlia ollaan kertaalleen käytetty kasvojen suojana ja pojalle voisi myös tehdä oman pehmoisen kolmiohuivin tähän tarkoitukseen, mutta tämä kettupuuhkakin kyllä toimii ihan kivasti jos sitä vaan annetaan asetella kunnolla. Söpö se on ainakin!

Kettupuuhka
(Ohje löytyy nykyään Facebookista)

Drops Karisma, Novita Isoveli, n. 59g

puikot 4.5mm

 31.12.12-8.1.13

Helin innoittamana käytin huivimallina meidän taloudesta löytyvää kissaa, joka taitaa ehkäpä ihan parin vuoden sisään viettää kolmekymppisiään. Hienosti poseerasi.

  

Toki sitten otin myös käyttökuvia, ihan hyvin E:kin poseerasi vaikkakin kamera ois ollu aivan pakko saada itselle käteen, tietenkin. En muista mitä olen blogissa viimeksi E:stä kertonut, mutta hän oppi siis kävelemään tuossa pari kuukautta sitten vuoden ja kolmen kuukauden iässä ja aika hyvin se lähtikin heti sujumaan, ehkä sitten jo vähän järkeä mukana tuossa touhussa kun näinkin pitkään kesti oppia, joten hyvä niin. Sisällä jo melkein juoksee välillä ja ulkonakin talvikenkineen kaikkineen uskaltaa jo aika hyvin antaa mennä ilman että on itse nykimässä hihasta tai hupusta kokoajan "ettei se nyt vaan kaadu". Äitikin siis alkaa oppia luottamaan pystyssä pysymiseen! Lumikin onneksi pehmentää vähän könähtelyjä jos sellaista sattuu. Lumi on kyllä tosi kivaa ja pulkassa istuminen ja mäenlasku huippua touhua ja jääkalikoitakin on jo opittu potkimaan. Aika iso poika jo, vuosi sitten tähän aikaan vasta harjoiteltiin mahalleen kääntymistä! 

Huh, ajatella, valmis neuletyö mun blogissa esillä! Hurjaa!